Julkistettujen yrityskauppojen määrät kasvussa Pohjoismaissa – Suomi yrityksien nettomyyjä

Kirjoittanut: Matias Pönniö 10.8.2017 15:05

Tässä katsauksessa käsitellään 2016 ja 2017 ensimmäisten vuosipuoliskojen (H1 2016/2017) aikana julkistettujen yrityskauppojen määrän kehitystä (julkistuspäivämäärän mukaan), joissa ostettava yritys toimii Pohjoismaissa, mukaan lukien Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Ilman erityismainintaa tarkastelussa ovat siis yrityskaupat, joissa kohdeyritys on rekisteröity näihin maihin. Mukana ovat kaikki julkistetut yrityskaupat, jolloin pienimmät julkistamattomat kaupat jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle.

Vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Pohjoismaissa julkistettiin yhteensä 849 yrityskauppaa, joka on 136 kauppaa enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajanjaksona. Samalla ajanjaksolla Suomeen kohdistuneiden, julkistettujen kauppojen lukumäärä putosi 194 kappaleesta 186:een. Sekä Ruotsissa, Norjassa että Tanskassa kauppojen määrä kasvoi. Ruotsin osuus on 394 kappaleella selvästi suurin, 46 %. Lievästä laskusta huolimatta Suomi on 22 %:in osuudella Pohjoismaiden toiseksi suurin yritysostojen kohdemaa. On huomionarvoista, että Suomesta ostetaan enemmän yrityksiä kuin suomalaiset yritykset ostavat ulkomailta (ks. osio jäljempänä). Suomi on ollut nettomyyjän asemassa, joskin tytäryhtiökehitys on hieman laskenut viime vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna. Maailmanlaajuisesti yrityskauppoja julkistettiin noin 17 500, jossa on pudotusta noin 1 100 kappaletta viime vuoteen verrattuna.

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen määrät, joissa ostettava yritys toimii Pohjoismaissa ja/tai Suomessa H1 2016 ja H1 2017 (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Euroissa mitattuna Pohjoismaihin kohdistuneiden yrityskauppojen arvo on laskenut edellisvuoteen verrattuna. Edellisvuoden korkeampi arvo koostuu kuitenkin suurilta osin kahdesta yrityskaupasta, joissa kohdeyritykset olivat Meda Ab ja Supercell Oy (ostajat Mylan NV ja Tencent Holdings Ltd.). Yrityskaupat olivat arvoltaan 8,8 ja 7,2 miljardia euroa, yhteensä yli puolet vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon kokonaisarvosta. Kaikista julkistetuista yrityskaupoista ei ole kauppahintoja saatavilla, joten kokonaisarvot ovat osittain suuntaa antavia. Kuitenkin, suurimpien järjestelyiden osalta kauppahinnat löytyvät, joten kauppahinnoiltaan julkistamattomien yritysostojen vaikutus jää pienehköksi.

Kuvio – Pohjoismaihin kohdistuneiden julkistettujen yrityskauppojen kokonaisarvot ja -määrät puolivuosittain 2015-2017 (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Epävarmuustekijät markkinoilla ja koronnostoaikeet voivat vaikuttaa yrityskauppa-aktiviteettiin ja varsinkin suurimpiin yritysostoaikeisiin. Euroopassa epävarmuutta ovat aiheuttaneet esimerkiksi Brexit edelleen ja Ranskan presidentinvaalit keväällä. Saksan liittopäivävaalit ovat tulossa syksyllä. Pohjoismaista Ruotsissa koettiin hiljattain osittainen hallituskriisi ajokorttirekisterin tietovuotoskandaaliin liittyen.

Euroalueella korot ovat olleet ennätyksellisen matalalla tasolla jo pidemmän aikaa. Euroalueen pohjainflaatio nousi hieman heinäkuussa, 1,2 prosenttiin.[1] Tavoitetasoa alemmat inflaatio-odotukset pienentävät koronnostopaineita euroalueella lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi Nordea ennustaa EKP:n osto-ohjelman netto-ostojen päättyvän 2018 kesän loppuun mennessä sekä ensimmäisiä ja asteittaisia talletuskoron nostoja vuoden 2019 ensimmäisestä puoliskosta lähtien.[2] Euroopassa ja Pohjoismaissa osakkeiden arvostustasot ovat korkealla tasolla, joka on voinut vaikuttaa myös kasvuun listautumisissa ja pääoman korotuksissa (ks. kuviot jäljempänä).

Vuoden 2017 ensimmäisen puoliskon suurin yrityskauppajulkistus Pohjoismaissa oli Blackstone Groupin ostotarjous Sponda Oyj:n koko osakekannasta. Alla olevassa kuviossa on esitetty Pohjoismaiden suurimmat, 250 miljoonaa euroa ylittävät, yrityskauppajulkistukset vuoden 2017 ensimmäisen puoliskon aikana.

Kuvio – Arvoltaan suurimmat julkistetut yrityskaupat vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Pohjoismaissa julkistettujen yrityskauppojen määrässä kasvua usealla toimialalla

Lisääntyneen yrityskauppa-aktiviteetin myötä Pohjoismaissa kasvua yritysostoissa on näkynyt usealla toimialalla. Suurta laskua on ollut harvalla toimialalla, esimerkkeinä ovat juomien valmistus, jossa julkistettujen kauppojen määrä putosi kymmenestä yhteen, sekä sosiaalihuollon laitospalvelut, jossa määrä putosi yhdestätoista kuuteen.

Vuoden 2016 ensimmäiseen puoliskoon verrattuna kasvua on ollut etenkin tukku- ja vähittäiskaupassa (TOL 45-47); informaatiossa ja viestinnässä (ml. IT ala, TOL 58-63); ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (mm. lakimies-, arkkitehti-ja insinööripalvelut, sekä muut palvelut liike-elämälle, TOL 69-74); metallituotteiden, tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (TOL 25-28).

 

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen määrät Pohjoismaissa H1 2016 ja H1 2017, joissa ostettava yritys toimii alla esitetyillä toimialoilla (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Esimerkkejä Pohjoismaissa vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla julkistetuista yrityskaupoista yllä esitetyillä toimialoilla ovat (kohdeyritys – ostaja, julkistuksen päivämäärä):

  • Abax Holding AS – Investcorp Bank BSC, 6.6.2017
  • Icomera AB – Ineo SA, 30.5.2017
  • Nebula Top Oy – Telia Company AB, 22.5.2017
  • Candyking Holding AB – Cloetta AB, 17.2.2017
  • Dynapac AB – Fayat SA, 19.1.2017

Toimialoja, joilla on vähemmän yrityskauppa-aktiviteettia kuin yllä mainituilla, mutta hyvää kauppojen lukumäärän kasvua ovat olleet kiinteistöalan toiminta (TOL 68); rahoitus- ja vakuutustoiminta (pl. rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta, TOL 64-65); terveyspalvelut (TOL 86); ravitsemistoiminta (TOL 56); tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus (TOL 13-15); koulutus (TOL 85).

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen määrät Pohjoismaissa H1 2016 ja H1 2017, joissa ostettava yritys toimii alla esitetyillä toimialoilla (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Esimerkkejä Pohjoismaissa vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla julkistetuista yrityskaupoista näillä toimialoilla ovat (kohdeyritys – ostaja, julkistuksen päivämäärä):

  • Serena Properties AB – Fastighets Balder AB, 30.6.2017
  • Vestjyst Bank A/S – Novo A/S,12.6.2017
  • Nybergs Fastigheter & Förvaltning AB:n kiinteistöyhtiö Örnsköldsvikissä – Hemfosa Fastigheter AB, 17.5.2017
  • Happy Socks AB – Palamon Capital Partners LP, 15.1.2017
  • Backa Läkarhus AB – Capio Närsjukvård AB, 3.1.2017

Suomessa kasvua etenkin tukku- ja vähittäiskaupassa sekä ravitsemistoiminnassa

 

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen määrät Suomessa H1 2016 ja H1 2017, joissa ostettava yritys toimii alla esitetyillä toimialoilla (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Suomeen kohdistuneiden yritysostojen osalta kasvua on ollut Pohjoismaisen linjan mukaisesti tukku- ja vähittäiskaupassa sekä ravitsemistoiminnassa. Esimerkkejä Suomessa vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla julkistetuista yrityskaupoista yllä esitetyillä toimialoilla ovat (kohdeyritys – ostaja, julkistuksen päivämäärä):

  • Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta – Stockmann Oyj:n Herkku liiketoiminta, 30.6.2017
  • Smoothie Heaven Oy – Vaaka Partners Oy, 28.6.2017
  • Indoor Group Oy – Franchising-yrittäjät, Sievi Capital Oyj, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, 20.6.2017
  • Harry’s Ravintolat Oy – Restamax Oyj, 2.6.2017
  • LSG Sky Chefs Finland Oy – Finnair Oyj, 13.4.2017
  • Sörnäisten Portti Oy – Lantmännen ek för, 11.4.2017
  • Helsingin Pizzapalvelu Oy:n liiketoiminta – Kotipizza Group Oyj, 1.2.2017
  • Sand Catering Oy – Royal Ravintolat Oy, 5.1.2017

Samoin kuin Pohjoismaissa, määrät eivät monen toimialan osalta ole pudonneet merkittävästi. Suurin lasku on ollut juomien valmistuksessa; tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa; sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto ja jäähdytysliiketoiminnassa; sekä rahoitusta ja vakuuttamista palvelevassa toiminnassa. Useimmilla toimialoilla yrityskauppojen määrän kehitys on ollut melko vakaata Suomeen kohdistuneiden yritysostojen kokonaismäärän ollessa lähellä vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon tasoa. On myös huomioitava, että pelkästään Suomea tarkastellessa osalla toimialoista julkistettujen yrityskauppojen määrä jää vähäiseksi.

Pohjoismaisten yhtiöiden julkistamat yrityskaupat kasvussa – Suomessa kehitys vakaata

Vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Pohjoismaiset yritykset julkistivat 873 yrityskauppaa, jossa on kasvua 159 kappaletta viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suomalaisten yrityksien vastaava luku oli 173, joka on edellisvuoden tasoa. Verrattuna Pohjoismaihin kohdistuneiden yrityskauppojen määriin (ks. kuvio alussa), on huomionarvoista, että muiden Pohjoismaiden trendin vastaisesti Suomesta ostetaan enemmän yrityksiä kuin suomalaiset yritykset ostavat ulkomailta. Sekä vuoden 2016 että 2017 ensimmäisillä puoliskoilla Suomi on ollut nettomyyjän asemassa, kahdellakymmenellä ja kolmellatoista yrityskaupalla. Tytäryhtiökehitys on kuitenkin hieman hidastunut viime vuoteen verrattuna.

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen määrät, joissa ostava yritys toimii Pohjoismaissa ja/tai Suomessa H1 2016 ja H1 2017 (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Useimmissa tapauksissa Pohjoismaalaisen yrityksen ostaja on toinen Pohjoismaihin rekisteröitynyt yritys. Pohjoismaat poislukien suuriin osa yrityskaupoista on kohdistunut Yhdysvaltoihin, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (UK) ja Saksaan.

Esimerkkejä Pohjoismaiden ulkopuolelle kohdistuneista vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla julkistetuista yrityskaupoista ovat (kohdeyritys – ostaja, julkistuksen päivämäärä):

  • MSC Software Corporation – Hexagon AB, 2.2.2017
  • Drew Marine Inc. – Wilh Wilhelmsen Holding ASA, 26.4.2017
  • Greensmith Energy Management Systems Inc. – Wärtsilä Oyj, 15.5.2017
  • Delta ID Inc. – Fingerprint Cards AB, 1.2.2017
  • Grindmaster-Cecilware Corporation – Electrolux AB, 2.3.2017

Toimialoja (ostettavan yrityksen mukaan), joissa on näkynyt suurinta kasvua ovat metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet, TOL 25); rakentaminen (TOL 41-43); tukku- ja vähittäiskauppa (ml. moottoriajoneuvojen – pyörien korjaus, TOL 45-47); kustannustoiminta (TOL 58); ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta sekä tietopalvelutoiminta (TOL 62-63); Kiinteistöalan toiminta (TOL 68); lakiasian- ja laskentatoimen palvelut sekä arkkitehti- ja insinööripalvelut (TOL 69 ja 71); koulutus (TOL 85); Terveyspalvelut (TOL 86).

Julkistettujen yrityskauppojen arvo, joissa Pohjoismaihin rekisteröitynyt yritys toimii ostajana, on laskenut vuoden 2017 ensimmäisen puoliskon aikana. Verrattuna Pohjoismaihin kohdistuneisiin yrityskauppohin ovat volyymit määrällisesti lähellä toisiaan, mutta kokonaisarvot pienempiä vuoden 2015 toista puoliskoa lukuun ottamatta. Tämä kielii siitä, että Pohjoismaista on ostettu suurempia yrityksiä kuin Pohjoismaalaiset yritykset ovat ostaneet ulkomailta.

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen kokonaisarvot ja -määrät, joissa Pohjoismaalainen yritys on ostaja, puolivuosittain 2015-2017 (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Listautumisissa ja pääoman korotuksissa selvää kasvua Pohjoismaissa ja Suomessa

Pörssilistautumisten ja pääoman korotuksien määrissä näkyy selvä kasvutrendi vuoden 2015 ensimmäisestä puoliskosta lähtien. Osakkeiden arvostustasot ovat korkealla, jolla voi olla vaikutusta listautumismääriin, esim. pääomasijoittajat irtautuvat yhtiöistä. Sijoittajien mielenkiinto listautumisanteja kohtaan on myös ollut korkea. Se voi kieliä hyvää tuottoa tarjoavien vaihtoehtoisten sijoituskohteiden vähyydestä, joka lisää erityisesti instituutiosijoittajien aktiviteettia. Myös piensijoittajat ovat aktivoituneet yleisöanneissa, joista viimeisimpien esimerkkien joukosta voidaan mainita Silmäasema.[3]

Kuvio – Julkistettujen pörssilistautumisten ja pääoman korotuksien määrät (julkistuspäivämäärän mukaan), joissa yritys toimii Pohjoismaissa ja/tai Suomessa H1 2016 ja H1 2017 (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Lisää tietoa yritysjärjestely- ja arvonkasvumahdollisuuksista 

Mikäli olet kiinnostunut yksityiskohtaisemmasta tiedosta liittyen Nordic Growthin tarjoamiin yrityskauppa- ja arvonkasvupalveluihin niin tarjoamme maksuttoman henkilökohtaisen tietoiskun.

[1] https://nexus.nordea.com/#/article/39457/euro-area-core-inflation-surprised-positively-again

[2] https://nexus.nordea.com/#/article/38826/majors-and-scandies-central-bank-and-rates-forecasts-june-2017

[3] https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/piensijoittajat-innostuivat-silmaasemasta-yleisoanti-keskeytettiin-6654797